Katsottavissa Yle Areenassa 10.5.2021 lähtien

Dokumenttielokuva Nätti ja Matti pohjautuu merkilliseen lasinegatiivilöytöön. Rovaniemen Louejärven kylästä, vanhan tyhjillään olevan talon vintiltä, sahanpuruista löytyi sanomalehtiin käärittyjä paketteja. Ne paljastuivat lasinegatiiveiksi. Ne vietiin Lapin maakuntamuseoon, jossa nuori valokuvaaja Hilja Paloniemi sai tehtäväkseen toimia museon assistenttina negatiivien puhdistamisessa, skannaamisessa ja luetteloinnissa. Dokumenttielokuvan työryhmä sai tutustua hankkeen aineistoon, ja varmistui, että siitä tulisi merkittävä dokumenttielokuva.

Kuvaaja paljastui Matti Körköksi, savottakasööriksi, joka lisäansioikseen kuvasi metsätyöelämää ja omaa elämänpiiriään. Kuvista löytyi Körkköjen naapuri Juho Vihtori Nätti, legendaarinen Nätti-Jussi. Häntä on pidetty lähinnä taruolentona, mutta jätkien jätkä on elävä ihminen, metsätyömies, lihaa ja verta. Elokuva kertoo Matin ja Nätin kautta sen vaiheen, kun metsätyöt vielä viimeisiä aikoja tehtiin ihmisvoimin. Moottorisaha lopetti tämän vaiheen. Elokuva kattaa kauden 1900-luvun alusta sotienjälkeiseen aikaan.

Elokuvan kuvaamana aikana Suomessa oli savotoilla töissä noin 200 000 miestä ja naista, jätkiä ja emäntiä. Nyt ei enää yhtään. Elokuva kuvaa kadonneen kulttuurin ja sen raskaan työn, jolla Suomi osaltaan vaurastui. Sen tekivät metsätöissä miehet ja naiset. Matti kuvasi ainutlaatuisella tavalla työtään. Hän on itse monissa kuvissa.Nätti-Jussista ei juuri kuvia ole ollut, mutta Körkön kokoelmista saadaan käsitys kampurajalkaisesta legendojen miehestä.

Matti Körkön kirjeet savotoilta ja sodasta ovat koskettavia. Tämä antaa oman sävynsä tarinalle. Körkkö haavoittui, ja Ruotsiin evakkoon lähteneen perheen nuorin tytär kuoli. Körkkö kuvasi paljon. Negatiiveja on säilynyt yli 2 000, hienoja kuvia, ja ainutlaatuinen tarina. Perinteisen dokumenttielokuvan keinojen lisäksi elokuvassa on animoituja jaksoja ja valokuvien osasuurennoksia. Elokuva on lähes läpi sävelletty.